Alla jalavapuun de Yup

Puistikon laidalla, jalavan alla
kesäisenä päivänä kohdattiin:
Liversi leivo pankin ikkunalla,
syreenit suloiset tuoksuivat niin.
Kadulla corollaa pidin äänessä,
kun sinä, lintuni, pankkiin
Kiinnitin tekoparran eteisessä.
sireenit soivat, tuoksui
vaan nyt tuo kaikki on kaukaista aivan:
Emme enää kaappaajina astu laivaan,
enää en konepistoolitulella reittiäsi raivaa
aamussa suven taivaan.
kerran vaan kohdataan:
alla hirsipuun.
Niin oli hanget ja järkesi jäässä,
paljastit kuprumme suunnitellun!
Joku laverteli suomen päässä!
Ainakin siitä kerrasta, kun
puistikon laidalla, jalavan alla
kesäisenä päivänä kohdattiin:
Liversi leivopankin ikkunalla,
syreenit suloiset tuoksuivat niin.